Kesä vaihtunut syksyksi ja sitä kautta talveksi. Tämä vuosi on pitänyt tähän mennessä sisällään paljon muutoksia, äärirajoille menemistä, rakkautta ja ennenkaikkea huolenpitoa. Se on ollut myös tietyllä tavalla luopumista tärkeistä asioista ja sitä myöten tehnyt ymmärrettäväksi sen, että joskus on vain relattava ja päästettävä irti työn aiheuttamasta oravanpyörästä sekä ihmisistä, jotka vain kuluttavat henkisesti. Viime vuodet on menty sata lasissa ja ei ole olut sijaa ajatuksille tai sille mitä elämältään haluaa. En ole nähnyt merta edemmäs. Nyt voin sanoa, että näen lampea edemmäs. Suurin syy onnellisuuteen ja itsensä kanssa toimeen tulemiseen on ollut elämääkin suurempi rakkaus. Joka on herätellyt, kyseenalaistanut, vaalinut ja pitänyt huolta, tukenut, laittanut miettimään ja saanut näkemään mikä lopulta elämässä on tärkeintä. Opettanut sen, että ihmisiin voi taas luottaa. Hetki ulkona ja ihaillen talvista ihmemaata huomaan, mulla on tänäänkin kaikki hyvin❤️ Kaikesta selviää, kun uskaltaa antaa itsestään palan kerrallaan. Ihanaa viikonloppua❄️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti