Vuosi se vaan otti ja vaihtui. Tuntuu, että vuosi 2020 meni hujauksessa ohi ennenkuin kerkesi edes tajuta koko asiaa. Omalla tavallaan vuosi on ollut antoisa ja tuonut elämääni todella paljon hyviä ja ihania asioita. Toisaalta se on ollut matka myös omaan itseensä ja omaan sisimpään ja niihin tunteisiin,jotka on vuosiksi padonnut sisälleen. On saanut lukkoja auki ja kerrankin on ollut siitä aikaa itselle ja oman hyvinvoinnin tukemiseen, mitä ei viime vuosina jäätävien työputkien takia ole ollut mahdollista toteuttaa. On ollut myös aika päästää hoitoalasta irti ja katsella tulevaisuuteen ja tehdä päätöksiä tulevien töiden suhteen. On ehkä haikea olo päästää irti alasta, jossa on ollut hyvä ja se kaikki ammattitaito ja tieto,joka on kovallakin työllä hankittu. Tuntuu siltä kun löisi muuttolaatikon kannen kiinni. Elämässä on vain asioita, jotka ovat jääneet kovan paineen alla huomaamatta ja on vain hammasta purren painanut menemään,,pysähtymättä laisinkaan miettimään mitä tältä ihmiselolta haluaa. Lopputulemana mietin kuitenkin, että hoitajana olen antanut vuodesta 2005 sen mitä voin yhden ihmisen puolesta antaa. Työlle 110% ja kotiin muutaman prosentin. Tämä oli myös asia, jonka oli muututtava. Mun kaltaisena ihmisenä on vaikea mennä puolitehoilla töissä vaan aina on annettava itsestään se paras mahdollinen, jolloin valitettavasti se kotielämä siitä kärsii myös. Väsymys aina läsnä ja huvittamattomuus tehdä muuta kuin hautautua sohvan nurkkaan työpäivän jälkeen. Korona ei ainakaan ole helpottanut alalla kenenkään jaksamisen edistämistä. Mitä pidempään on ollut alalla, vaanii se kyynisyyskin nurkan takana ja toisaalta silloin on ne ratkaisut tehtävä, kun tuntuu että tää kaikki on nyt niin nähty. Ehkä ennenvanhaan tehtiin samoja töitä eläkeikään asti, mutta nyt asia on toisin. Ihminen haluaa kuitenkin vaikuttaa omalla työllään jollain tavalla yhteiskuntaan ja kehittyä jatkuvasti. Sitähän tämä nykymaailma meille tarjoilee..pysy muutoksen perässä ja muutu itse sen mukana. Hyppy tuntemattomaan kannattaa, jos siihen vain suomeksi sanottuna on "munaa". ei se helppoa ole luopua asioista ja tehdä muutoksia, kun on tietyllä kiveen kaiverretulla kaavalla tottunut menemään. Mutta siihen tarvittiin vain yksi ihminen, joka laittoi todellakin ajattelemaan ja miettimään asioita hivenen eri kantilta. Ihmisen tarvitsee joskus vain olla hetki ja nauttia siitä, siinä ei ole mitään pahaa. Ihanaa on kerrankin se, että vierellä on ihminen, joka on tukenut ja myötäelänyt näissä päätöksissä. Syksyn jälkeen huomaa, että hymykin alkaa palailemaan takaisin ja osaa ottaa asiat rennommin, aina ei tarvitse suorittaa ja elämän perusasiat tuntuvat luksukselta tällä hetkellä. On saanut ajatella ja tuntea sekä kokea elämän ihan eri tavalla ja hyvällä sellaisella. Tämä oli se juttu mitä monta vuotta aiemmin mietin "mitä minä haluan isona"?. Tuntuu jokseenkin aika mahtavalta, että vuosien jälkeen on oikeasti hyvä olla ja on tosi onnellinen, mullahan on kaikki hyvin. Kyllä se on tää Pohjoinen joka myös saa ihmisen voimaan hyvin. On nää ihmiset täällä ihania ja oikeesti fiksuja ja tietävät miten elämästä tehdään pienilläkin asioilla parempaa. Usein se etelässä unohtuu kaiken kiireen keskellä. Ihminen ei voi hyvin,vaikka olisi millaista "highlaittia" elämä, jos sen ihan alkujyväset eivät ole kunnossa. Siistii on vain nyt toteuttaa niitä asioita, joista on haaveillut. Tästä tää lähtee.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kemijärvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kemijärvi. Näytä kaikki tekstit
Tammikuun hulinaa 2021
Tunnisteet:
elämäntapa,
elämäntapamuutos,
hyppy tuntemattomaan,
hyvä olo,
janette,
Kemijärvi,
Kuusamo,
lappi,
lifestyle,
onnellisuus,
onni,
rauha,
styf,
työ,
työelämä,
uuden edessä
VAPAAPÄIVÄN TOUHUJA☝️
Tänään vihdoin ja viimein kerettiin siivoamaan meijän halkoliiteri. Siellä oli varmaan lattialla 20 vuoden kaarnat ja puusilput. Hommat ei lopu kesken ei sitten millään. Puunkantoa ja halkojen tekoa. Kaikkia ylisten aarteita en kerennyt vielä kollaamaan, mutta löytyhän sieltä vanha puuhun piirretty tonttu..onpahan talon havinaa seuraavaksi jouluksi.
Jokseenkin hauskaa tehdä hommia vapaapäivänä. Heräsin jo kahdeksan maissa, mitä ei hirveän usein vapaapäivänä tapahdu. Käytiin viemässä raksajätteet paikalliselle kaatikselle ja voin sanoa, että kyllä oli helpoksi tehty lajittelu. Pienenä viimeksi isän mukana käynyt ja ajettiin kasan viereen ja tuupattiin jätteet. Ja se kamala haju. Nyt en olis kuuna päivänä uskonut olevani kaatiksella. Kemijärvellä on mukava asioida missä vaan, saat aina ystävällistä ja mukavaa asiakaspalvelua. Nää Kemijärveläiset ovat vain mukavaa sakkia. Päivä päivältä tuntuu vain enemmän, että tää on se paikka, jossa olen aina halunnut olla ja elää. Se on aika mahtava fiilis, kun sen tajuaa. Elämä on tässä ja nyt ei seuraavan 10 vuoden päästä. Mukavaa loppuviikkoa, minulla se meneekin hoitotöiden parissa ja sitten onkin Juhannus vapaata❤️👍
KESÄ ON KESÄ🌼
Selailin tuossa juuri vanhoja kuvia ja sieltähän pompsahti viime kesältä taas oikein loistava otos...Hiukset pystyssä ja kasvot ilman meikkiä😂 Pitäisi varmaan alkaa ajamaan uutta trendiä "arse" arkipäivän selfie👍 Suurin osa mun kuvista on kaukana glamourista. Miksi aina tavoitellaan täydellisyyttä ja vain täydellinen myy. En yhtään ihmettele, miksi osalla ihmisistä on ulkonäkö paineita varsinkin nuorilla. Tosin tietysti meikit ja tyylit on kehittyneet meidän alkuasukasaikojen nuoruudesta. Mä olen aina halunnut olla oma itseni ja oman elämäni timantti sekä kulkea omia teitäni. Mä olen juuri sellainen mikä olen ja ei ole muuksi tarvinnut muuttua. Ehkä osittain ikä on tehnyt laiskaksi ja meikkipussi on on kuin katoava Sibeliuksen sinfonia. Tietysti olis ihan hauska osallistua muuttumisleikkiin, hiukset on olleet eri väriset, eri leikkaukset, eri pituiset, ei vain enää ole mallia, jota ei olisi ollut. Mutta naama kaipaa ehostusta. Melkein tikahduin nauruun, kun yksi päivä olin niitten kaikkien sadan erinäköisen ja kokoisen siveltimen kanssa peilin edessä..oli highliteria ja contouria ja mitä lie eri törtettä ja lopputulos näytti tasan juuri siltä, että olin syöksymässä metsään naamari naamioituneena...luovutin..ei oo helppoa tää keski-ikä. Mietiskelin vielä, että pää painaa ainakin 2 Kg enemmän kun kaikki eri törtteet tuikkaa naamaan. . Todellakin meikkivideoiden tekijät ovat taitavia, nostan hattua heille. Mä taidan pitäytyä vain normi meikkaamisessa tai meikittömyydessä ja kunhan hiukset on kondiksessa se on aina ollut mulle tärkeä juttu.
Joten meikkivinkkejä vastaanotetaan❤️
MIETTEHIÄ🌧💧
Täällä Kemijärvellä on ihan uskomattoman kova tuuli. Sadellut on jo muutamana päivänä ja välillä aurinkokin pilkahdellut. Duunia on taas takana ja tuntejakin kertynyt mukavasti. Onneksi huomenna saan viettää vapaapäivää. Tuntuu että työn merkeissä viikko on ollut aika rankka. En tiedä onko ikä tehnyt jo tehtäviään, mutta ei vaan jaksa samalla tavalla paahtaa kuin nuorempana. Musta on ihana seurata hoitajia, jotka tekevät keikkaa vielä eläkepäivilläänkin ja ovat taatusti virkeämpiä kuin me nuoremmat. Mikä on heidän taikansa tähän? Mietin vain itseäni samanikäisinä niin ei hitto, oon varmaan täysin seniilinä jossain hoitokodissa vailla minkäänlaista ymmärrystä ja järkeä. Nykyään tuntuu, että odotat vain niitä vapaapäiviä, jotta pääsee huilaamaan. Tosin onhan nää viime vuodet olleet niin fyysisesti kuin henkisestikin aika rankkoja. Monia elämänkoettelemuksia on tullut selätettyä, joita ei soisi kenellekään. Tosin ne ovat edelleen kasvattaneet sitä vahvuutta ja lujuutta elämän karikoihin. Toisaalta, kun elämä helpottaa voi ehkä se jaksaminenkin palautua. Liian monta vuotta on vain ollut pakko painaa sinnillä ja mennä vaikka läpi harmaan kiven. Terveys ei kuitenkaan ole ollut itsestäänselvyys näinä aikoina. Pikkuhiljaa alkaa myös ymmärtämään sen, että stressi sairastuttaa ihan oikeasti tai oikeastaan omalla kohdalla pahentaa jo olemassa olevia vikoja. Siltikin, vaikka joskus asiat tuntuu ylitsepääsemättömiltä, saa ja voi arvostaa omaa elämää. Se ei nimittäin kaikille ole itsestäänselvyys. Hoitajan työ on antanut joukon epäterveellisiä selviytymismekanismeja😂Työssä on kohdannut niin monia surullisia ihmiskohtaloita, jotta oma elämäkin voi tuntua luksukselta kaikkine karikkoineen työpäivien jälkeen. Maailma ei ole reilu paikka kenellekään. Ajattelutapa on siviilielämässä muuttunut, kun on kokenut paljon. Kyynisyys hiipii kuvaan, jos jollekkin maailmanloppu on asia ettei saa juuri sitä uutta merkkilaukkua tai pääse matkustamaan. Pienet murheet itselle voivat olla isoja toiselle, tämähän pitää aina muistaa. Tänäänkin olen väsynyt ja sanonta kuolema kuittaa univelat sopii tähän naamariin, niin silti olen onnellinen. Koirat kuorsaa kainalossa ja voin vain nauttia tästä vapaa-ajasta ilman kenenkään natkutusta ja olla ihan oma itseni taas pitkästä aikaa❤️Ihanaa alkavaa viikkoa just sulle👍
Sielu lepää!!!
Otoksia työmatkalta.
Onneksi työmatka on suhteellisen lyhyt, jonka voi taittaa kävellen. Aamun hiljaisuudessa on kiva fiilistellä maisemia. Ja niitähän täällä piisaa. Luonto on ollut aina tärkeä elementti elämässäni. Se nollaa monet huolet ja stressit. Hiljaisuus on käsin kosketeltavaa.
https://www.instagram.com/p/B_hT_r6Fcqz/?igshid=1el0kmj07cebj
Lunta,Aurinkoa ja iloisia ihmisiä...
Ai missä???
No Kemijärvellä tietenkin. Olen todella positiivisesti yllättynyt..Kemijärvi on juuri sitä mitä ajattelin ja haaveilin. Täällä ihmiset ovat mukavia ja huumorintajuisia, tai sitten se on vain se hoitajien "musta piste", kaikki vain tulevat toimeen ja ovat ystävällisiä. On rentouttavaa työskennellä yksikössä, jonka ikkunoista avautuu kaunis järvimaisema, jota voi vain ohikulkiessa töiden tiimellyksessä ihailla. Ei etelässä ole tälläisiä mahdollisuuksia lähimainkaan. Työympäristöllä on suuri merkitys työhyvinvointiin. Ei edes veetuta niin paljon käyttää maskia. Kulttuurikin on yksi tärkeä osa alue. Olen aina pitänyt pohjoisen ihmisistä ja työtavasta, jolla asiat hoidetaan. Ei stressata turhalla kiireellä ja asiat tehdään sitä mukaa, kun keretään. Sitä kaaosta ja kiirettä useita vuosia katsoneena, on helpottava huomata kuinka töissä on mukavaa eikä ole se tatti otsassa koko ajan. Miksi helkkarissa ihmiset haluaa ajaa itsensä loppuun etelässä, kun elämä on paljon mukavampaa Pohjoisessa. On luontoa lähellä, on hienot maisemat, järviä, erämaata, todella mahtavat harrastusmahdollisuudet ja kaikki mitä tarvitsee on saatavilla. Asuminen on paljon halvempaa ja asunnot paremmassa kunnossa, vaikka remppaa riittääkin tällä hetkellä. Suosittelen lämpimästi irtiottoa ja MUUTA IHMEESSÄ POHJOISEEN!! Varsinkin jos on sellainen työ, jota voi etänä tehdä:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
NIIN IHANAT MAANANTAIT! Olen aina sanonut, että jos joku voi mennä pieleen se tapahtuu aina maanantaina. Mun puolesta ne päivät vois vaikk...
-
Kesä vaihtunut syksyksi ja sitä kautta talveksi. Tämä vuosi on pitänyt tähän mennessä sisällään paljon muutoksia, äärirajoille menemistä, ra...
-
Byggmax Tsekkaa, mitä on Byggmaxilla tarjolla, mä kävin jo. 'sis mainoslinkin Viime viikkoina on ollut pääteemana vanhan rintamamiestalo...



