Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asuminen Lapissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asuminen Lapissa. Näytä kaikki tekstit

VAPAAPÄIVÄN TOUHUJA☝️

Tänään vihdoin ja viimein kerettiin siivoamaan meijän halkoliiteri. Siellä oli varmaan lattialla 20 vuoden kaarnat ja puusilput. Hommat ei lopu kesken ei sitten millään. Puunkantoa ja halkojen tekoa. Kaikkia ylisten aarteita en kerennyt vielä kollaamaan, mutta löytyhän sieltä vanha puuhun piirretty tonttu..onpahan talon havinaa seuraavaksi jouluksi.

Jokseenkin hauskaa tehdä hommia vapaapäivänä. Heräsin jo kahdeksan maissa, mitä ei hirveän usein vapaapäivänä tapahdu. Käytiin viemässä raksajätteet paikalliselle kaatikselle ja voin sanoa, että kyllä oli helpoksi tehty lajittelu. Pienenä viimeksi isän mukana käynyt ja ajettiin kasan viereen ja tuupattiin jätteet. Ja se kamala haju. Nyt en olis kuuna päivänä uskonut olevani kaatiksella. Kemijärvellä on mukava asioida missä vaan, saat aina ystävällistä ja mukavaa asiakaspalvelua. Nää Kemijärveläiset ovat vain mukavaa sakkia. Päivä päivältä tuntuu vain enemmän, että tää on se paikka, jossa olen aina halunnut olla ja elää. Se on aika mahtava fiilis, kun sen tajuaa. Elämä on tässä ja nyt ei seuraavan 10 vuoden päästä. Mukavaa loppuviikkoa, minulla se meneekin hoitotöiden parissa ja sitten onkin Juhannus vapaata❤️👍

MIETTEHIÄ🌧💧



Täällä Kemijärvellä on ihan uskomattoman kova tuuli. Sadellut on jo muutamana päivänä ja välillä aurinkokin pilkahdellut. Duunia on taas takana ja tuntejakin kertynyt mukavasti. Onneksi huomenna saan viettää vapaapäivää. Tuntuu että työn merkeissä viikko on ollut aika rankka. En tiedä onko ikä tehnyt jo tehtäviään, mutta ei vaan jaksa samalla tavalla paahtaa kuin nuorempana. Musta on ihana seurata hoitajia, jotka tekevät keikkaa vielä eläkepäivilläänkin ja ovat taatusti virkeämpiä kuin me nuoremmat. Mikä on heidän taikansa tähän? Mietin vain itseäni samanikäisinä niin ei hitto, oon varmaan täysin seniilinä jossain hoitokodissa vailla minkäänlaista ymmärrystä ja järkeä. Nykyään tuntuu, että odotat vain niitä vapaapäiviä, jotta pääsee huilaamaan. Tosin onhan nää viime vuodet olleet niin fyysisesti kuin henkisestikin aika rankkoja. Monia elämänkoettelemuksia on tullut selätettyä, joita ei soisi kenellekään. Tosin ne ovat edelleen kasvattaneet sitä vahvuutta ja lujuutta elämän karikoihin. Toisaalta, kun elämä helpottaa voi ehkä se jaksaminenkin palautua. Liian monta vuotta on vain ollut pakko painaa sinnillä ja mennä vaikka läpi harmaan kiven. Terveys ei kuitenkaan ole ollut itsestäänselvyys näinä aikoina.  Pikkuhiljaa alkaa myös ymmärtämään sen, että stressi sairastuttaa ihan oikeasti tai oikeastaan omalla kohdalla pahentaa jo olemassa olevia vikoja. Siltikin, vaikka joskus asiat tuntuu ylitsepääsemättömiltä, saa ja voi arvostaa omaa elämää. Se ei nimittäin kaikille ole itsestäänselvyys. Hoitajan työ on antanut joukon epäterveellisiä selviytymismekanismeja😂Työssä on kohdannut niin monia surullisia ihmiskohtaloita, jotta oma elämäkin voi tuntua luksukselta kaikkine karikkoineen työpäivien jälkeen. Maailma ei ole reilu paikka kenellekään. Ajattelutapa on siviilielämässä muuttunut, kun on kokenut paljon. Kyynisyys hiipii kuvaan, jos jollekkin maailmanloppu on asia ettei saa juuri sitä uutta merkkilaukkua tai pääse matkustamaan. Pienet murheet itselle voivat olla isoja toiselle, tämähän pitää aina muistaa. Tänäänkin olen väsynyt ja sanonta kuolema kuittaa univelat sopii tähän naamariin, niin silti olen onnellinen. Koirat kuorsaa kainalossa ja voin vain nauttia tästä vapaa-ajasta ilman kenenkään natkutusta ja olla ihan oma itseni taas pitkästä aikaa❤️Ihanaa alkavaa viikkoa just sulle👍

Sielu lepää!!!

Otoksia työmatkalta.

Onneksi työmatka on suhteellisen lyhyt, jonka voi taittaa kävellen. Aamun hiljaisuudessa on kiva fiilistellä maisemia. Ja niitähän täällä piisaa. Luonto on ollut aina tärkeä elementti elämässäni. Se nollaa monet huolet ja stressit. Hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. 

https://www.instagram.com/p/B_hT_r6Fcqz/?igshid=1el0kmj07cebj

Lunta,Aurinkoa ja iloisia ihmisiä...

Ai missä???

No Kemijärvellä tietenkin. Olen todella positiivisesti yllättynyt..Kemijärvi on juuri sitä mitä ajattelin ja haaveilin. Täällä ihmiset ovat mukavia ja huumorintajuisia, tai sitten se on vain se hoitajien "musta piste", kaikki vain tulevat  toimeen ja ovat ystävällisiä. On rentouttavaa työskennellä yksikössä, jonka ikkunoista avautuu kaunis järvimaisema, jota voi vain ohikulkiessa töiden tiimellyksessä ihailla. Ei etelässä ole tälläisiä mahdollisuuksia lähimainkaan. Työympäristöllä on suuri merkitys työhyvinvointiin. Ei edes veetuta niin paljon käyttää maskia. Kulttuurikin on yksi tärkeä osa alue. Olen aina pitänyt pohjoisen ihmisistä ja työtavasta, jolla asiat hoidetaan. Ei stressata turhalla kiireellä ja asiat tehdään sitä mukaa, kun keretään. Sitä kaaosta ja kiirettä useita vuosia katsoneena, on helpottava huomata kuinka töissä on mukavaa eikä ole se tatti otsassa koko ajan. Miksi helkkarissa ihmiset haluaa ajaa itsensä loppuun etelässä, kun elämä on paljon mukavampaa Pohjoisessa. On luontoa lähellä, on hienot maisemat, järviä, erämaata, todella mahtavat harrastusmahdollisuudet ja kaikki mitä tarvitsee on saatavilla. Asuminen on paljon halvempaa ja asunnot paremmassa kunnossa, vaikka remppaa riittääkin tällä hetkellä. Suosittelen lämpimästi irtiottoa ja MUUTA IHMEESSÄ POHJOISEEN!! Varsinkin jos on sellainen työ, jota voi etänä tehdä:)

  NIIN IHANAT MAANANTAIT! Olen aina sanonut, että jos joku voi mennä pieleen se tapahtuu aina maanantaina. Mun puolesta ne päivät vois vaikk...